Melkein kaikki kokeiltu | Akne & minä

hormonal acne blog

No, voidaan sanoa, että olin väärässä.

Viimeisin taistelu aknea vastaan käytiin antibiooteilla ja ne tuntuivat auttavan paljonkin. Tästä postauksesta näkeekin, kuinka iloinen olen tuloksista ja ihostani. Ja jonkin aikaa iho voikin aika hyvin. Kerroin kaikille siitä, kuinka antibiootit pelastivat ihoni ja akne ei enää palannut. Olin suunnitellut jo postaustakin – sellaista, jossa näytän miten hyvin iho voi vielä kuurin jälkeenkin. En ajatellut tekeväni enää uutta aknepäivitystä, mutta tässä sitä ollaan. Olen pettynyt, mutta toisaalta on ihmisiä, joille ab-kuuri on tuonut avun, joten ehkä sekin oli koettava itse. Olemme kuitenkin kaikki yksilöitä.

Kuten sanoin, pitkän aikaa iho tuntui olevan hyvässä kunnossa. Silloin tällöin sain punaisia näppyjä, mutta en stressannut niitä. Kasvoihin saattoi ilmestyä näppy tai toinen, ja sitten ne olivat jo poissa. Leukaan saattoi tulla isompikin alue epäpuhtauksia, mutta sitten ne tasaantuivat. Sitten tuli taas uusia näppyjä.. ja tällä kertaa, ne eivät lähteneetkään. Tuntuu, että akne tuli takaisin nopeasti, kuin yhdessä yössä. Pam, ja se oli kaikkialla

leuassa. Ehkä pahempana, kuin ikinä.

acne hormonal acne my experience  i have tried everything acne

Täytyy myöntää, että näiden kuvien näkeminen ensi kertaa oli pieni shokki. Onko tuo todella ihoni? Se ei tunnu siltä.

Kuten olen blogissakin kertonut, aikaisemmin akne on vaikuttanut mielialaan paljonkin. Se on ollut todella stressaavaa ja ahdistavaa. Mutta olen muuttanut ajattelutapojani ja sitä, kuinka näen itseni ja kuinka puhun itsestäni. Akne ei ole ensimmäinen asia, jonka näen, kun katson peiliin. Ja tietysti aknen ollessa leuassa, en edes näe sitä niin hyvin, kuin jos se olisi vaikkapa suoraan otsalla.

Ehkä olen kyllästynyt taisteluun – en halua olla sodassa itseni kanssa. En halua tuhlata energiaa johonkin niin tylsään asiaan, kuin akne. Keskityn hyviin asioihin – kuten ihoon otsalla, nenällä ja poskissa. Siellä ihoni on todella kaunis. Minun silmissäni se on melkein virheetön. Ja sitten on tietysti kaikki muut asiat – ei vain ulkonäköni.

acne antibiotics and diet

 

Iho (ja fiilis) ab-kuurin jälkeen.

Tehdäkseni pienen yhteenvedon kaikista kokeilemistani aknennujerruskeinoista, kokosin lyhyen listan. Olen nyt kokeillut lähes kaiken. Mukaanlukien

  • Isotretinoin lääkekuuri
    Söin kaksi lääkekuuria, kun olin jotain 13-vuotias. Olen aika varma, että ne olivat jotain isotretinoinlääkettä, ainakin toinen niistä, mutta en voi olla ihan varma, kun en muista nimiä. Kuurit auttoivat hieman, mutta eivät sitten kuitenkaan, joten hirvittää edes ajatella näiden syömistä uudelleen.
  • Differin geeli
    Tämäkin oli teiniaikoina ja sanon vaan, että nope.
  • E-pillerit (Diane Nova, Yasminelle)
    No tämähän se auttoi ja piti aknen poissa seitsemän vuotta – hitto iho oli muuten täy-del-li-nen noiden vuosien aikana.
  • Acnatac geeli
    Auttoi hieman ja bloggasinkin kokemuksistani, tsekkaa Acnatac tägi.
  • Antibiootit (Apocyclin)
  •  Auttoi silloin, mutta akne tuli takaisin jälkeenpäin. Päivitin kuukausittain aina blogiin ihon kuntoa ja muutenkin fiiliksiä neljän kuukauden kuurin aikana. Tsekkaa Apocyclin tägi.
  • Vehnätön ruokavalio aka gluteeniton
    Tämä oli todella hyväksi vatsalleni ja ehkä se hieman rauhoitti ihoakin, mutta se voi myös olla täysikuu, joten en ole vakuuttunut.
  • Sokeriton ruokavalio aka herkkujen skippaus
    Olen useita kertoja kokeillut tätä muutaman viikon ajan tai ehkä kuukauden kerrallaan, mutta valitettavaa on, että herkkujen syöminen silloin tällöin – kuten vaikka kerran viikossa – ei ole syy akneeni.
  • Maidoton ruokavalio
    Tämä on kiinnostavaa. Luulen, että maidoton ruokavalio vaikuttaa positiivisesti ihoon, ainakin vähän. Toisaalta kärsin aknesta myös maidottomana ollessani, joten kaikki on vähän pyllystä, vai mitä? Okei rehellisesti sanottuna maidottomuus on hyvä juttu teveydelleni ja tykkään siitä, ja tässä on jotain järkeäkin. Maitotuotteet voivat vaikuttaa hormoneihin ja kun kyseessä on hormonaalinen akne, kannattaa ruokavalion tietysti olla hormooniystävällinen (mitä ikinä se tarkoittaakaan). No, joka tapauksessa olette varmaan yllättyneitä, mutta maidoton ruokavalio ei parantanut akneani.

Kevennyksenä pari vitsiä, joita kuulee usein vinkkinä akneen:

 

On yhä joitain juttuja, joita en ole kokeillut. Joten toivotaan, että seuraava kirjoittamani postaus näyttäisi toimivan keinon aknen nujertamiseen. Minun aknehan on siis hormonaalista, ja sen tietää siitä, että se alkoi heti pillereiden lopettamisen jälkeen ja on leuan alueella – se on tyypillinen paikka hormonaaliselle aknelle. Ruokavalio minulla on aina ollut terveellinen, joten ongelma tuskin on suolistossakaan. Olen menossa kuitenkin lääkäriin, jossa suljetaan vielä toivottavasti muita mahdollisia syitä pois.

Mutta päästääkseni vielä asian ytimeen, niin tälläistä sattui vähän aikaa sitten:
Viime lauantaina saunan jälkeen Risto sanoi minulle: “Oot kaunis”. Sitten hän laittoi käden rinnalleni, siihen missä sydämeni on ja jatkoi: “Ja oot kaunis myös täältä”. Ja se – naiset ja herrat – on se, mikä merkitsee elämässä.

Tältä iho näyttää meikin kanssa. Muualta virheettömän näköinen – leuan akne näkyy meikinkin läpi.

acne makeup coverage

Saa jakaa omia kokemuksia aknesta! Olkoon tämä postaus vaikka vertaistukipaikka meille.

PS. Teidän kommentit vahingossa katosivat. Kiitos kuitenkin kaikille kommentoineille ja anteeksi!

Minä ymmärrän sinua

dresden germany by night

.. edes vähän. 

Haluan palata aiheeseen, josta kirjoitin vähän aikaa sitten. Jaoin tarinani vakavasta masennuksesta (täällä). En ole varma, mitä odotin postaukselta, mutta olen enemmän kuin onnellinen siitä, miten hyvin te otitte sen vastaan. Ilmeisesti moni on sitä mieltä, että siitä on hyvä puhua. Olen samaa mieltä.

Masennus on jotain, jota kävin läpi noin viisi vuotta sitten. Se tuntuu siltä, että siitä olisi sata vuotta – tai tapahtui jossain toisessa elämässä. Tiedän, että osa ihmisistä ajattelee masennuksen olevan kroonista, mutta minä uskon, että se on myös jotain, josta voi parantua.

depression mental health blog

Mutta miksi puhun aiheesta vasta nyt?

Luulen, että tarvitsin noiden vuosien kuluvan, ennen kuin halusin ajatella koko aihetta uudelleen. En olisi mitenkään voinut kirjoittaa siitä aikaisemmin – minulla ei olisi ollut voimia tai oikeita sanoja. Kompastelen sanojen kanssa vieläkin. Aihe on niin hauras, että pelkään rikkovani sen. Me kaikki koemme masennuksen tai ahdistuneisuuden eri tavalla. Me kaikki koemme mielenterveyden eri tavoilla. Mutta se mikä meillä kaikilla on yhteistä on juurikin se – mielenterveys. Meillä on jokaisella sellainen.

Nykyisin pidän itseäni “masennusvapaana”. Minulla ei ole ollut muutamaan vuoteen mitään lääkitystä, eikä terveystiedoissani ole enää aktiivista masennustilaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö joskus aina olisi vaikeaa. Meillä kaikilla on joskus vaikeaa. Jos murrat jalan kerran, se on vähän hauras hetken – ja helpompi rikkoa ensi kerralla, ehkä? Kannan ikuisesti kipeitä muistoja mukanani ja aina välillä on pakko katsoa taaksepäin – ihan vaan, jotta muistaa olevansa oikealla tiellä – ja että asiat voisivat olla paljon huonomminkin.

Blogissani puhun pinnallisista asioista. Jaan meikkilookkejani, asujani. Matkustelen ja kerron pienistä kivoista asioista. Levitän positiviisutta – tai ainakin yritän. Mutta haluan teidän tietävän mistä tulen – en vain päätynyt tähän pisteeseen kävelemällä auringonpaisteessa.

Haluan jatkaa mielenterveydestä puhumista aina välillä. Haluan kätevästi – tai ei niin kätevästi – yhdistää sen meikkipostauksiin ja kauniisiin tuotteisiin, joita rakastan. Haluan tehdä tyylipostauksia ja jakaa asukuvia – koska minun ei tarvitse enää piilotella itseäni ja hymy, jonka näette kuvissa on oikea. Haluan kertoa tarinoita maista, joissa olen vieraillut – koska en ikinä uskonut näkeväni niitä. Haluan kirjoittaa, koska se on yksi lahja, jonka sain.

depression my story blog

Olen niin kiitollinen siitä elämästä, jota elän nyt. Rakastan elämääni. En enää herää aamuisin vain halutakseni mennä takaisin nukkumaan – haluan nousta ylös ja olla omassa ja muiden elämässä läsnä. Ja vaikka olenkin nyt hyvässä paikassa elämässäni, minä silti ymmärrän sinua. Ja kannustan sinua. Sinäkin pystyt vaikka mihin – uskon, että toivoa on jokaiselle.

Sillä ei ole väliä, missä olet nyt.

Saatat olla sikiössä sängylläsi verhojen ollessa suljetut. Saatat olla sairaalassa tuijottamassa tyhjiä seiniä ja kuuntelemassa hiljaisia huoneita. Saatat olla rahaton. Saatat olla rikki. Saatat pidättää hengitystäsi pidellen vain eilistä käsissäsi.

Ja pahin kaikista: saatat olla yksin. Saatat olla enemmän yksin, kuin mitä olet koskaan ollut. Saatat epäillä olemassaoloasi.

Meidän välillä voi olla kokonainen manner, mutta tiedä tämä:

Minä ymmärrän sinua.

Ja joku päivä, oli se viiden tai kymmenen vuoden päästä, sinä ymmärrät myös.

Postauksen kuvat kesältä Dresdenistä, Saksasta. Teimme kaupunkiin lyhyen visiitin, jonka aikana ehdimme nähdä kauniita rakennuksia, syödä herkullisia burgereita, ihmetellä jotain festivaalia (ja laulaa tuttuja biisejä mukana) ja ajaa kahtasataa autobaanalla. Alin kuva meikistä, johon löytyy video-ohje täältä.

 

 

Scroll to top