Helleaalto Helsingissä

summer outfit heatwave helsinki

summer outfit helsinki

space buns blonde hair

Tiedättekö sen ihanan tunteen, kun astuu ulos lentokoneesta ja tuntee lämpimän ilman iholla ja haistaa sen nenässä? Se aina, aina tuntuu siltä, kuin olisi tullut johonkin ihan eri maailmaan – ja usein onkin, eri aikavyöhykkeelle tai eri mantereelle.

Viime aikoina tuo tunne on tullut, kun on astunut ovesta ulos. Tai oikeastaan paremmin silloin, kun astuu ilmastoidusta autosta ulos, koska asunnon lämpötila vetelee jo aika samoissa lukemissa kuin ulkolämpötilakin. Helsinki on tuntunut ihan joltain muulta kaupungilta.

summer outfit helsinki

Asu 
Top – Zara
Shorts – H&M Garden Collection
Ballerinas – Wonders
Bag – Björn Bjorg

Kävelen ulkona ja mieleen muistuu ahtaat ja kuumat kadut Barcelonassa. Mietin Italiaa, sillä on varmaan ensimmäinen kerta vuosiin, kun on tarpeeksi lämmin noille shortseille, joita pidin Venetsisassa. Ajattelen Kroatiaa – ja hiljaa mielessäni kiitän sään jumalia siitä, että ei sentään ole ihan niin kuuma kuin siellä oli. Öisin kun en saa unta ja helle herättää, teleporttaan takaisin Berliiniin ja airbnb kämppään, josta puuttui ilmastointi – eihän sitä aina muista tarkistaa.

Mutta sitten, mietin Helsinkiä. Koska vaikka ruohikko muuttuu jo keltaiseksi, pilvet ovat unohtaneet paikkansa ja pisarat lyövät ikkunalaudalle vain mielikuvituksessani, on täällä kuitenkin niin paljon tuttua. Kaikki on täällä, rakennukset ja ihmiset, samat kahvilat ja samat kadut, joita aina kävelen. Pitäisi kyllä etsiä uusia katuja. Kuten tämä ihana katu Eirassa, jossa kuvasimme nämä kuvat.

Kylmä tai kuuma, sade tai aurinko. Helsinki tuntuu aina erityiseltä, koska saan kutsua sitä kodiksi.

space buns hair

Hiukset & kuvat Susanna Pomèll

 

P.S. Voisiko joka päivä olla space buns -päivä? Tosta kampauksesta tuli sellainen olo, että voisi helposti lentää ainakin avaruuteen asti.

Charisto 60-vuotta

kindercake

60 years

me and veera

strawberry cake

risto and charlotta

Olen sanonut sen ennenkin, mutta viime viikonloppu oli ihan huippu.

Kinderkakkua, mansikka daiquiria, hyvää ruokaa, paljon naurua, ystäviä, perhettä, rakkautta ja tanssimista. Siihen summautuukin lauantai, kun juhlimme Riston ja minun 60-vuotissyntymäpäivää.

Meidän oikeat synttärit sijoittuvat heinä-elokuulle, joten on ihan järkevää pitää juhlat yhdessä (tai ainakin silloin kun täyttää pyöreitä). Itse asiassa viisi vuotta sitten täytimmekin 50-vuotta, joten tästä on tullut jo jonkinlainen perinne. Tosin vähän hirvittää täyttää 70 vuotta seuraavan viiden vuoden aikana. 

Oli niin ihanaa nauttia lämpimästä kesäyöstä ystävien ja hyvän juoman parissa.

Sellaisia ei enää ole montaa jäljellä ja ajatus vähän pelottaa. Kesäöissä on vähän taikaa, ihan varmasti. Kun kävelimme baarista kotiin, kuulin lintujen laulavan ja tajusin, että siihenkin on jo tottunut. Että ne laulavat öisin. Tosin neljä aamulla ei taida ihan olla yötä enää.

helsinki by night
Helsinki joskus neljän aikaan yöstä.

Sunnuntain vietimme rannalla – onko parempaa krapulanparannuskeinoa kuin aurinko ja hymyilevät ihmiset ympärillä? Mitä tosin en suosittele, on kauhuleffan katsominen krapulassa. Saattoi olla hetki, kun leffa pääsi ihon alle. Onko normaalia huutaa ääneen, piiloutua viltin alle ja itkeä vähän? Kyselen kaverin puolesta.

Ja hei muuten! Jos asut Helsingissä ja mietit juhliin ruoan tilaamista, voin suositella Konditoria Hopiaa & Stockmann Herkkua. Halusimme tilata ruoan netistä ja noutaa sen itse – kaikki muut cateringpalvelut kun olisivat vaatineet henkilökuntaa juhliin.

charlotta
Mekkoni on Boohoosta.

Nyt onkin enää yksi työviikko ja loma Amsterdamissa kutsuu. Elämä on aika kivaa!

 

Scroll to top